EEtusivu   blogi   Info   Kulkurit   Historia   Liput      
 


KYTÄJÄ - TRILOGIA

Kytäjä-trilogian näytelmät kertovat Kytäjän kunniakkaan kartanon historiasta eri aikakausina. Aiheet ovat valikoituneet kukin eri syistä.


MITEN NÄYTELMÄT SYNTYIVÄT

Ensimmäinen näytelmä sai alkunsa kartanon rouva Katri Lehdon kysymyksestä ”Voisiko pienestä lapsille kirjoittamastani näytelmästä olla aineksia koko illan näytelmäksi ja jos siitä on, saa sitä vapaasti käyttää”. Teksti oli mitä mieluisin, se kaappasi minut mukaansa ja siitä syntyi kuin syntyikin koko illan näytelmä. Käsikirjoituksen lisäksi valtavasti töitä teetti 1600-luvun voutien tarkasti epokkiin tehdyt vaatteet. Kuukausia kului pukusuunnitteluun ja toinen mokoma niiden valmistamiseen. Voutien kengät punaisine korkoineen ja hatut upeine koristuksineen valmistettiin, samoin aatelisten parrat ja hiukset. Kuningas Kustaa II Afolfin asu tehtiin tarkoin mallin mukaiseksi ja se huomattiin jopa niin, että kuninkaamme kävi esiintymässä televisiossakin! Kaiken kaikkiaan Kuninkaan eväitä esitettiin keskiaikaisine toreineen parikymmentä kertaa, ja kaikki esitykset olivat loppuunmyytyjä. Lisäesityksiä ja lyhennelmiä käytiin näyttelemässä vielä vuosia tilauksesta.

 

Seuraavaksi siirryttiin 1800-luvulle, jolloin kartano perusti Kytäjän ensimmäisen koulun ja opettajaksi valikoitui Aleksanteri Rahkonen. Tämän onnettoman runoilijan elämä, supinat ja juorut joita hänestä kerrottiin, sai mielikuvitukseni laukkaamaan ja etsiessäni tietoja hänestä törmäsin Katri Lehdon toiseen pikkunäytelmään. Katri kirjoittaja antoi siunauksensa lisätekstille ja ilokseni hänen tyttärensä Leena K. Lehto lupasi stilisoida tekstiä ja kirjoittaa siihen lisääkin ja niin sitä mentiin.   Teksti vei mukanaan ja dramatisoinnin jälkeen ryhdyttiin paitsi harjoittelemaan myös ompelemaan. Tähänkin näytelmään valmistettiin vaatteet alusta asti itse. Valtavat suuret vannealushameet ja juhlapuvut nielaisivat aikaa kuukausitolkulla, mutta lopputulos olikin sitten näyttävä. Näin syntyi uusi kassamagneetti; loppuunmyytyjä esityksiä oli kuten edellisessäkin näytelmässä parikymmentä.

 

Kamariherra-näytelmä syntyhistoria on sitten erilainen. Muutin 1987 Kytäjälle ja tutustuin Alpo Jokiseen, joka oli pisimpään Suomessa valtuustossa istunut vaikuttaja. Hän oli jo silloin ikämies ja usein vieraillessani hänen luonaan ryhtyi puhumaan Kamariherrasta, joka oli ”Hieno mies” oikea ”Herrasmies”. Alpo oli vannoutunut vasemmistolainen, joten kovasti ihmettelin, kun hän – voipa melkein sanoa – ylisti kartanon isäntää. Tulipa hänelle kerran vesitippa silmään, kun hän kertoi isänsä kärsimyksistä vankileirillä. ”Ei olisi kamariherra antanut sellaista tapahtua”. Ryhdyin etsimään tietoa kamariherrasta ja mitä enemmän sitä löysin  sitä mielenkiintoisemmaksi aihe tuli. Näytelmähän siitä oli tehtävä ja tällä kertaa saan ilokseni tehdä sen yhdessä Katri Lehdon tyttären Leena K. Lehdon kanssa. Aivan luonnollista on, että juuri Hjalmar Linderin elämäntarina kerrotaan Kytäjän KulkuriTeatterin (teatterimme alkuperäinen nimi) juhlanäytelmässä. Hän lienee kiistatta sen aikaisista kartanon omistajista sekä rikkain että mahtavin, ehkäpä myös inhimillisin, mutta taatusti tarunhohtoisin ja kiehtovin.  


MISTÄ NÄYTELMÄT KERTOVAT


Katri Lehto - Benita Kivistö
HOPEAVUORI JA KUNINKAANKOSKI eli KUNINKAAN EVÄÄT
tapahtuu Hyvinkäänkylän Nikkilän savupirtissa talvella Herran vuonna 1616 

 

Näytelmä  Kustaa II Adolfin Hyvinkään vierailusta. Kuninkaan tarkoituksena oli selvittää, vieläkö Hopeavuoressa olisi hopeaa. Hän pysähtyy seurueineen Hyvinkäänkylän Nikkilän savupirttiin. Talo oli maakirjojen mukaan veronmaksukyvytön. Ponteva leskiemäntä tytärpuolineen  toivoi talostaan keskikievaria, joten hänelle on hyvin tärkeätä että kuninkaan ja hänen väkensä majoitus onnistuu. Nurmijärven seurakunnan pappi Josef Canutus (Jaakko Kivistö), Lopen nimismies Heikki Olavinpoika (Sakari Kajosaari) Sajaniemen Jalkusista ja Hämeenlinnan verovouti Olavi Jaakonpoika (Jarno Hannula) odottivat jännittyneinä nuoren kuninkaan saapumista.


Katri Lehto - Benita Kivistö - Leena K. Lehto
LEIWO
tapahtuu Kytäjällä, Nurmijärven Kuvernementissä Herran vuosina 1864-1865

 

Näytelmä Kytäjän kartanon elämästä yhden vuoden aikana. Kartanoa isännöivät kamarineuvos Constantin Linder ja hänen seurapiireissä tunnettu vaimonsa Marie Musin-Puskin, ”kreivinna” kuten kytäjäläiset häntä nimittävät. Hyvinkäälle on juuri valmistunut rautatie ja Suomeen saatu markka. Kytäjälle on perustettu Kukkulinnan koulu ja sen opettajaksi palkattu nuori ylioppilas Aleksanteri Rahkonen.  Mitä tapahtuu kun nuori, komea Aleksanteri saapuu kylään uusine aatteineen? Kuka onkaan Aleksanterin kirjoittaman runon ”Miks’ leivo lennät Suomehen” leivo?



Kuvassa Marie Mussin-Pushkin (Charlotta Kivistö) ja puolisonsa Constantin Linder (Jarno Hannula) uuden näytelmämme päähenkilön, Hjalmar Linderin vanhemmat.


Leena K. Lehto - Benita Kivistö
KAMARIHERRA  - Hjalmar Constantin Linderin tarina
tapahtuu Pietarissa, Kytäjän kartanossa, Mustion linnassa ja Ranskassa 1900-luvun alkupuoliskolla

 

Hjalmar Linderistä, legendaarisesta Mustion linnan ja Kytäjän kartanon isännästä, taiteiden ja taiteilijoiden suosijasta, suurlahjoittajasta, teollisuuspohatasta riittäisi aineksia moneenkin näytelmään. Aarreaitta on ehtymätön ja Kamariherraan valikoituu siitä tärkeimmät. Katsojat pääsevät todelliselle matkalle aatelisten ja noblessien Eurooppaan, mutta myös Mustion linnan työntekijöiden arkeen ja kurkistamaan Kytäjän kartanon juhlalliseen menneisyyteen.

 

Historiallisessa pukunäytelmässä nähdään jälleen teatterimme taitavien ompelijoiden tekemät upeat, ajanmukaiset puvut. Kuullaan Charlotta Kivistön säveltämää ja sovittamaa musiikkia KulkuriKvartetin soittamana.

Hyvinkääsalissa vuodenvaihteessa saa ensi-iltansa mieleenpainuva, oman kaupunkimme suurmiehen tarina.

 

Kytäjä-trilogian kolmas osa jatka siitä, mihin edellisessä näytelmässä jäätiin. Leiwo kertoi runoilija Rahkosen ja Kytäjän kreivinnan Marie Linderin salaisen rakkaustarinan, jonka seurauksena Rahkonen joutui jättämään kartanon. Potkujen antaja oli kreivi Constantin Linder, Hjalmar Linderin (Jarno Hannula kuvassa) isä ja suhteen toinen osapuoli, Marie Linder, Hjalmarin nuorena kuollut äiti.

 

LIPUT TULEVAT MYYNTIIN 1.3.16
 


Sivun kuvat Aarno O. Jalonen

Päivitetty 17.1.2016